Olen kasvanut tähän ikään asti ilman isää tai edes ilman minkäänlaista korviketta isästä, joten eiköhän tuo onnistune jatkossakin..
Pikkutyttönä kadehdin luokkatovereitani, joiden isät tulivat joulu- ja kevätjuhliin. Olisin halunnut olla isin oma prinsessa.
Tänä päivänä olen tyytyväinen siitä, että pojillani on isä. Ihan oikea isä, joka välittää ja yrittää tänä päivänä parhaansa heidän vuokseen.
Poikamme ovat onnekkaita. Heidän isänsä on onnistunut siinä, missä omansa ja minun epäonnistuivat. Minä olen onnekas, koska pojilla on sellaiset eväät elämäänsä, joita minulla ei ollut.
Joten. Tämän enempää (taas) paasaamatta ja tilittämättä, ihanaa isänpäivää.
Ei ehkä minun lempipäiväni vuodesta, mutta pojille ja isälleen se sallittakoon!! :)
Mulla on vähän samantyyppisiä tuntemuksia. Mun isä kuoli syöpään kun olin 9v. Koskaan ei saanut jakaa mitään aikuisuusjuttuja hänen kanssaan siis. Onneksi on mullakin mies, joka on lapsille isä ja hänellä isä, että on edes toinen pappa. Mutta tää juhlapäivä ei ehkä ihan täysin oo mun suosikki...
VastaaPoistaInuna teksti. Hauska toi heitto siitä, että oma isukki viettää päiväänsä ystävänsä suomi viinan kanssa.. xoD Niin tuttua huttua. Kirvoittaa kaikenlaisia tunnelmia itse kussakin tämä päivä, mutta ihanaa, että lapsillamme on toisin. <3
VastaaPoistaNih. Nämä iskä- ja äiskä- päivät on vähän kriittisiä monille ihmisille ja laittaa fiiliksiä liikkeelle joka suuntaan.
VastaaPoistaMenneisyyttä emme voi muuttaa, mutta tulevaisuutta kyllä!
Juu. Ei muuta kun joulua odottelemaan...seuraavaksi suosituin juhlapäivä.. :)