No. Ei kai siinä muuta voi, kuin päästää oma ihana persoonani valloilleen ja valloittaa kaikki mun sisäisellä valollani...tai jotain? :D Tai sitten yritän vaan olla normaali. Kai nyt luulis, että sitä kymmenen minuuttia pystyy...
Pikkuisen päivähoitotaival alkoi tosiaan tällä viikolla, mutta ei kovinkaan lupaavasti. Toinen on itkustellut siellä, eikä tietenkään ole syönyt suupalaakaan. Täytynee toivoa vaan, että jatkossa sujuu paremmin. Onhan tuo ollut hiukan flunssainenkin, joten ehkä sekin vaikuttaa sopeutumiseen. Ihan vaan sydäntä särkee mennä hakemaan toinen, kun naama on turvoksissa itkun jäljiltä ja ilme on syyttävääkin syyttävämpi, kun hänet on jätetty sinne...*huokaus*
Ehkä nyt vaan lopetan dramatisoinnin ja turhan tunteilun ja vakuutan itselleni, etten ole niin huono äiti, kun tällä hetkellä tuntuu...
Jepp. Kävin tänään muuten apteekissa ja ostin sitten kaikkea mahdollista vastustaakseni pöpöjen hyökkäystä. Tai lieventääkseni tämänhetkistä olotilaa (ei kovinkaan kehuttava)..nyt on nenäsuihketta, allergiapillereitä ja D-vitamiinia. Bephantenia meillä on aina kaapissa, samoin Finrexiniä. Jota aion huoletta siemailla huomisaamuna ennen The Hetkeä, jotta olen mahdollisimman pirteä ja terveenoloinen...hmm.
Jännittää. Joko sanoin että jännittää?
Pitäisiköhän tehdä tänään jotain mielikuvaharjoituksia, niinkuin urheilijat?
Tai ehkä pöllin Esikoisen Bagukanin mukaan. Siinä on kuulemma jotain mystisiä voimia... (halusi välttämättä, että otan kuvan siitä..)
Minä kuittaan tältä päivältä, pitäkää ihmiset peukkuja!!
Bakuganissa ON mystisiä voimia! Mein neljävuotias on joskus heittänyt mua bakuganilla, kun koetin viedä herraa nukkumaan ja vaikutus oli se, että sai vielä valvoa. :o)
VastaaPoista"Don't underestimate the power of Bakugan"! ;oD