Kun olin koiran kanssa lenkillä, sillä meinasi mennä hermot mun kanssa kun pysähtelin jatkuvasti ihailemaan maisemia. Syksyn värit ovat ihan parasta!! Ja se valo...syksyn valo. Kun se siivilöityy keltaisten ja punaisten lehtien lävitse. Syksy on kaikkien aistien ilotulitusta!
Joitakin ihmisiä pysähtyminen pelottaa. On helpompaa vain juosta koko elämä läpi miettimättä mitään ja saavuttaa mahdollisimman paljon. Ihan sama mitä, kunhan loppujenlopuksi on joku lista saavutuksista, joilla voi määrittää itsensä ihmisenä.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että pysähtyminen kannattaa. Liian paljon ihania asioita jää huomaamatta, jos ei pysähdy välillä. Joka päivä.Voi kun näitä ihania syksyn päiviä voisi imaista johonkin varastoon ja avata vaikka marras-joulukuussa, kun on pimeää ja usein lumetontakin!!
Täytyy sanoa, että on etuoikeus asua näin lähellä merta. Eli noin kilometrin päässä. Se riittää. Aamuisin meri tuoksuu meille asti. Meri on aina ollut tärkeä minulle. Rakastan sitä suolaista tuoksua ja tuulta..voi kun joskus vielä pääsisi purjehtimaan. Jos joskus rikastun, hankin oikean purjeveneen ja lähden merille! :)
Seuraavaksi biisi, joka on viime aikoina pureutunut sieluni syvimpiin syövereihin ja saanut itkemään enemmän kuin kerran!
Kuunnelkaa ja rakastukaa tähän, ihmiset! Mikä on kauneutta, jos ei tämä?
Hyi kakka, et pelkkä sävelmä riipii sielun auki. Ja jälleen kerran ihan älyttömän hyviä kuvia. Koska keräät kuvista ja teksteistäs runokokoelman ja lähetät kustantajalle, sinä senkin apina sinä?? Toimintaa! Nyt! Hopi hopi!
VastaaPoistaSinä hiomaton timantti sinä. Tai oikeastaan piilossa pysyttelevä timantti sinä.
Oot raksu, mutta nämä kommentit ei oo mitään imartelua. Ikävä rikkoo sun kuplas, mut nyt oikeesti alat hommiin ja kokoamaan jotain riipivän kaunista sinäkin ja sitten kustantajalle!
Ugh, olen puhunut.
Kiitokshia, kiitokshia! *Täällä ihan hämmentyneenä ihanasta kannustuksesta*
VastaaPoistaEhkä sitten isona....:P